Kuinka arvioida kipua?

Kivun syyn selvityksessä on tärkeää tehdä laajasti ja kiireettömästi tutkimuksia. Tutkitaan ihon kunto, taipeet, varpaiden/sormien välit sekä intiimialueet. Kehitysvammainen käsin tunnustellaan kauttaaltaan läpi. Näin koitetaan selvittää kivun sijainti, jos kehitysvammainen ei sitä itse pysty kertomaan. (Arvio ym. 2022, 123–125.) Kivun tutkimisessa voidaan käyttää myös apuvälineitä. Tällaisia ovat esimerkiksi: stetoskooppi, verenpainemittari, refleksivasara, pumpulipuikot ja terävät puutikut. (Kari ym. 2020, 139.)

Tärkein lähtökohta kivun arvioinnissa on henkilön oma arvio kivusta. Yksi hyvä keino on haastatella avoimilla kysymyksillä. Tärkeää on haastattelun lisäksi havainnoida kehitysvammaista ja hänen olemustaan. Jos kehitysvammaisella on esimerkiksi sairaalassa mukana omainen tai muu saattaja häntäkin on hyvä haastatella:

Onko ollut muutoksia käytöksessä, ruokahalussa, liikkumisessa tai nukkumisessa?

Eritystoiminnan selvittäminen: onko vatsa toiminut, miten virtsaa erittyy?

Miten yleensä ilmaisee kipua?

Kehitysvammainen ei useinkaan osaa kuvata oireitaan tai tuntemuksiaan. Kommunikoinnin ollessa puutteellista, somaattiset oireet näkyvät usein käyttäytymisen muutoksina. Muutokset käyttäytymisessä voivat siis viestiä kivusta. Esimerkiksi pakkoliikkeet itsessään eivät välttämättä kerro kivusta, mutta niiden lisääntyminen voi viestiä kivusta. Kipeä kehitysvammainen voi olla levoton ja jopa aggressiivinen. Kehitysvammainen ei useinkaan osaa kuvata oireitaan tai tuntemuksiaan. Kommunikoinnin ollessa puutteellista, somaattiset oireet näkyvät usein käyttäytymisen muutoksina. (Arvio ym. 2021.)

Ne ihmiset, jotka ovat kehitysvammaista hoitaneet pidempään osaavat helpommin tunnistaa kivusta johtuvat käyttäytymisen pienetkin muutokset. Kehitysvammaisen kivun tunnistaminen on vaikeampaa niille, jotka eivät kehitysvammaista tai hänen kipukäyttäytymistään tunne.

Haasteellisissa tapauksissa kivun hoitoa kannattaa toteuttaa moniammatillisena yhteistyönä. Luottamuksellinen hoitosuhde on aina hyvän hoidon perusta. Kyseisistä aiheista löydät lisää blogin sivuilta: 

Vuorovaikutus kehitysvammaisen kanssa ja Moniammatillinen yhteistyö.