Kipumittarit

Kipumittareiden avulla voidaan mitata kivun voimakkuutta sekä kivunhoidon vastetta. Kipumittaria käyttäessä on tärkeää käyttää samaa mittaria aina samalla henkilöllä. Näin kivun arviointi on luotettavampaa. Kipumittaria voi käyttää kehitysvammainen itse tai jonkun toisen henkilön avustuksella(Cirino 2018.)

VAS kipumittari on kipujana/kipukiila, jonka vasen pääty kuvaa täyttä kivuttomuutta ja oikea pääty pahinta mahdollista olemassa olevaa kipua. (Terveyskylä 2017.)

NRS kipumittarilla kipua arvioidaan numeroin. VRS puolestaan on sanallinen kipuasteikko.(Terveyskylä 2017.) 

(Kuva: Duodecim)

PAINAD-mittari on kehitetty avuksi pitkälle edennyttä dementiaa sairastavien kivun arviointiin, mutta se soveltuu myös kehitysvammaisten kivun arviointiin. Mittaustulos perustuu kipua kokevan käyttäytymisen arviointiin. Arviointi suoritetaan havainnoimalla, noin 5 minuutin aikana. (Brörkmaan ym. 2007.) PAINAD-mittari perustuu kivun aiheuttamien käyttäytymisen muutosten arviontiin. Mittarissa havainnoidaan viittä eri osa-aluetta: hengitystä, ääntelyä, ilmeitä, kehon kieltä ja lohduttamista. Jokaisesta osa-alueesta voi saada 0-2 pistettä. Kokonaispistemäärä 0 vastaa kivuttomuutta ja 10 voimakasta kipua. (Hagelberg & Finne-Soveri 2015.) 

 

0 PISTETTÄ

1 PISTE

2 PISTETTÄ

TULOS

Hengitys

Normaali ääntelystä riippumatta.

Lyhyt hyperventilaatiojakso.

Hengitys ajoittain vaivalloista.

Pitkä hyperventilaatiojakso.

Hengitys  äänekästä tai vaivalloista.


 

Negatiivinen

ääntely

Ei negatiivista ääntelyä.

Satunnaista vaikerointia tai voihketta. Valittavaa tai moittivaa, hiljaista puhetta.

Hengitys  äänekästä tai vaivalloista.

 

Ilmeet

Hymytön tai ilmeetön.

Surullinen, pelokas, tuima.

Irvistää

 

Elekieli

Ei tarvetta lohduttamiseen.

Kireä. Ahdistunutta kävelyä. Levotonta liikehdintää.

Jäykkä. Kädetnyrkissä. Polvet koukussa. Poisvetämistä taityöntämistä.

Riuhtomista.

 

Lohduttaminen

Levollinen.

Ääni tai kosketus kääntää huomion muualle tai tyynnyttää.

Lohduttaminen, huomion pois kääntäminen tai tyynnyttäminen ei onnistu.

 

 

 

 

Tulos  yhteensä:

 

(Kuva: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri)

NCCPC-PV on suunniteltu erityisesti lapsille, joilla on kognitiivisen toimintakyvyn vamma. Mittaria voi kuitenkin hyödyntää myös muilla ikäryhmillä. Mittari on 27 kohdan kyselytaulukko, joka täytetään havainnoidun käytöksen perusteella. Havainnoituja asioita ovat esimerkiksi ääntely, keho ja raajat, kasvot ja aktiivisuus. Lievää kipua kuvaa pistemäärät 6-10. Yli 10 pistettä kuvaa kohtalaista tai voimakasta kipua. Luotettava tulos edellyttää sitä, että taulukon täyttäjä tarkkailee vähintään 10 minuutti ennen taulukon täyttämistä. (Crosta, Quinn yms. 2014.)

r-FLACC on havainnollinen kipumittari, joka perustuu kasvojen, jalkojen, aktiivisuuden, itku- ja lohdutusasteikkoon. Mittarissa kivun voimakkuutta mitataan 3-pisteen asteikolla viidessä eri kategoriassa. Jokainen kategoria sisältää käyttäytymiskuvauksen, joka ohjaa pisteytystä asteikolla 0-2. 0= ei itkua, 1= valittaa ja 2= huutaa. Jokaisen kategoriaan voi myös lisätä ihmisen omia käyttäytymismalleja, jotka edustavat kyseisen ihmisen kipua. Nämä lisätyt kuvaukset myös pisteytetään 0-2 astekoilla. Kokonaispisteet ovat 0-10. Mitä korkeampi pistemäärä, sitä voimakkaampi kipu. Mittarin käytössä suositellaan noin 5 minuutin havaintoaikaa. (Crosta, Quinn yms. 2014.)


Kommentit