Kipu on yksilöllinen ja epämiellyttävä aisti- ja tunnekokemus, joka yleensä liittyy kudosvaurioon tai sen uhkaan, tai tällaista kokemusta muistuttava tuntemus. (Lääkärilehti 2021.) Kipua on kestoltaan, sijainniltaan ja voimakkuudeltaan monenlaista. Kivun kokemus on jokaisella kehitysvammaisella yksilöllinen. Kivun kokeminen voi olla todella monimuotoista, koska jokainen kehitysvammainen kokee kivun eri tavalla. Jokaisella kehitysvammaisella on omanlaisensa kipukynnys, joka vaikuttaa kiputuntemuksiin.
Kipua hoidettaessa on tärkeää muistaa myös kokonaiskivun käsite, joka tarkoittaa sitä, että kipukokemus käsittää fyysisen kivun lisäksi myös psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. (Korhonen & Poukka 2013.)
- Fyysinen: mahdolliset muut oireet, erilaisten hoitojen/lääkkeiden haittavaikutukset.
- Psyykkinen: masennus, erilaiset pelot, turvattomuus, ahdistus
- Sosiaalinen: yksinäisyys, vuorovaikutus, perhesuhteet, hoitosuhteet
Kaikilla ihmisillä on lähes koko kehossaan kipuärsykkeisiin erikoistuneita reseptoreita. Näitä löytyy esimerkiksi ihosta, lihaksista ja nivelistä. Kun kehitysvammaista sattuu, kipureseptorit lähettävät kipuviestejä kohti aivoja. Viesti kulkee pitkin hermorataa. Aivot tulkitsevat missä kohti kehoa on kipua ja kuinka voimakasta se on. Kivusta seuraa usein myös erilaisia reaktioita kehossa. Usein ne tapahtuvat nopeasti ja automaattisesti. Tällaisia reaktioita ovat esimerkiksi verenpaineen ja sykkeen nousu. Kipu voi aiheuttaa myös reagointia sanoin tai ilmein. (Terveyskylä, Kivunhallintatalo 2018.)
Jokainen ihminen kokee elämänsä aikana kipua. Kipu on yksi osa ihmisenä olemista ja se kuuluu meidän kaikkien ihmisyyteen. Kipu elää ja muuttuu ihmisen ja hänen elämäntilanteensa mukana. Kipuun saattaa usein liittyä kielteisiä tunteita esimerkiksi: ahdistusta, masennusta, pelkoa, pettymystä ja epätoivoa. (Kalso yms. 2018, 27.)
Kipukokemukseen vaikuttaa ihmisen oma käsitys kivusta. Oma kipukäsitys puolestaan vaikuttaa kipukäyttäytymiseen. Kipukäyttäytyminen on kokonaisuus. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat kasvojen ilmeet, eleet, ääntely, asento, liikkeet ja kivun sanallinen ilmaisu. (Kalso yms. 2018, 27.)
Kipu ei ole vain yhdessä kohtaa ihmistä, vaan se on kokemus, joka on ihmisen koko kehossa sekä mielessä. On tärkeää keskittyä myös siihen, miten kipu koetaan. (Luomajoki ym. 2020, 27–31.)
|
AKUUTTI KIPU |
PITKÄAIKAINEN
KIPU |
|
Äkillinen
kipu, jota voi esiintyä monenlaisissa tilanteissa. On usein elimistön
suojamekanismi. Yleensä
helppo lievittää, sillä usein sen syy tiedoissa, jolloin sitä voidaan
oireenmukaisesti hoitaa. Tehokas
hoito edistää toipumista ja estää kivun kroonistumisen. Voi
aiheuttaa esimerkiksi erilaiset vammat kuten nyrjähdykset, tulehdukset tai
murtumat. (Terveyskylä
2017.) |
Kipu,
joka kestää yli 3 kuukautta. Ilmenee
yhdessä tai useammassa paikassa, on hallitseva oire sekä aiheuttaa merkittävää
kärsimystä tai haittaa. Syynä
voi olla kudos- tai hermovaurio. Yleisimmin
johtuu tuki- ja liikuntaelin sairauksien kudosvaurioista, esim. reuman aiheuttama
nivelrikko. Kipu on
jatkuvaa tai kohtauksittaista. Heikentää
elämänlaatua monin eri tavoin. Rajoittaa
toimintakykyä. Hoito
harvoin johtaa täydelliseen kivun lievittymiseen, mutta kivun häiritsevyyttä
voidaan usein merkittävästi vähentää. (Heiskanen
2022.) |
Kommentit
Lähetä kommentti